työvuoro 13-21
tavoitteet: uuden asiakkaan vastaanottaminen, hoitosuunnitelman alkuhaastattelu, vastaavan ohjaajan haastattelu
Hoitosuunnitelman tekeminen kuuluu top-jaksolla tehtäväksi, tänään aloitin alkuhaastattelulla. Yksiköstä toiminnasta johtuen hoidon tarpeen määrittely, suunnittelu, toteutus ja seuranta jäävät hyvin vähäisiksi. Jouduin valitsemaan asiakaan, jonka jakso on vain neljä päivää, ja varsinaiseen "hoidon" toteuttamiseen jää vain yksi päivä. Haastattelussa sain kyllä hyvän kokemuksen asiakkaan kuuntelemisesta, elämän historia vyöryi keskustelussa, en osannut muuta kuin olla hiljaa ja kuunnella.
Yksi asiakkaista halusi välttämättä tarkistaa nimilapusta koko nimeni, ja kyseli voiko hän pyytää minua facebookissa kaveriksi. Mikäli kaveripyyntö joskus tulee, niin todennäköisesti en sitä hyväksy. Hoitajat kertoivat, että heille on tullut kaveripyyntöjä asiakkailta, ja he eivät ole niitä hyväksyneet. Voihan tietenkin hoitajan ja hoidettavan välille syntyä kaverisuhde (vai voiko?) - mutta ehkä oman yksityisyyden kannalta on parempi, ettei tilapäivityksiä lue kukaan joskus hoitosuhteessa ollut henkilö.
Leivoin myös tänään ensimmäisen kerran gluteiinittoman pizzan. Iltapalaksi laitomme pizzaa, ja keliakia-asiakkaalle halusin tehdä myös saman iltapalan. Gluteiinittomista jauhoista sai kyllä maistuvan pohjan - itseasiassa se oli parempi kuin pakasteesta valmiina otettu pohja. Hyvin oli asiakas tyytyväinen, kun sai samanlaista syötävää kuin muutkin ...
Tänään sain laittaa ensimmäistä kertaa peg-letkun kautta ruokaliuosta, ja ehkä lisäharjoittelua vaatii sekin. Oli muuten haasteellista juottaa kaakaota asiakkaalle, jonka nielemisrefleksi oli heikonlainen. Pelottavalta tuntui juottaa, kun välillä tuntui että kaikki juoma meni väärään henkeen. Mutta niin on kuulemma aina tehty, vaikka juomaa tuntui välillä olevan enemmän hoitajan naamalla (nopeasti opin, missä omaa naamaa ei kannata pitää) ja juojan rinnuksilla. Mutta toisaalta hienoa, että vaikka ruoka menee peg-letkun kautta, annetaan asiakkaalle makuelämyksiä juomana ja pieninä paloina esim. pizzaa.
Tänään sain tehdä kaikenlaista - ja onneksi niin. Nuorten hoitajien kanssa oli mukava olla töissä, heiltä ei ainakaan opi pinttyneitä tapoja tehdä asioita... Hienoa, että ottavat tällaisen vanhemmankin rouvan ammatillisesti vastaan työyhteisöönsä.
Mitä opin tänään? Ainakin sen, että kannattaa omatoimisesti tehdä ja kysellä - sitä arvostavat työpaikalla. Kannattaa sanoa jos ei tiedä, eikä olla tietävinään. Vaikka olisi kuinka valmis lähihoitaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti