14.9. Lasten leikit - ja ei niin lasten leikkiä, päiväkodeissa.

Tunneilla leikimme ja kokosimme muistamiamme leikkejä, yllättävästi tuli mieleen jotain omastakin lapsuudesta. Leikkimisten ja laulamisten jälkeen hiukan mietitytti tuleva harjoittelu, miten sitä kaikkea keksiikään toiminnoiksi lasten kanssa. Minullla on sellainen kuvitelma, että koko päiväkotipäivä on ohjattua ja suunniteltuatoimintaa, mutta todennäköisesti eniten aikaa vievät ihan perustoiminnot, pukemiset, syömiset, ulkoilut ja lasten itsenäinen leikki. Tuleva harjoittelu siis mietityttää, uskon päiväkotiharjoittelun olevan minulle se haastavin.

Televisiosta (Yle, dokumenttiprojekti) tuli Noora Männistön dokumentti "Katso minuun pienehen", jossa seurattiin ensisijaisesti päiväkodin lasten ja henkilökunnan arkea. Minusta oli kiinnostava seurata päiväkodin toimintaa, kuivaharjoittelua tulevaan päiväkodin työssäoppimisen jaksoon.

Rump rump rullaa,
reka reka rellaa,
seisahduppas se karlo,
mi vastoin käy,
mi vastoin käy,
ahnestippas kallista röörää
esikunta aleleksia
röskytä rös.

....

Lorupussi

kuka saa, kuka saa lorupussiin kurkistaa
antti saa, antti saa lorupussiin kurkistaa
tillin tallin tömpsis

45 minuuttia ohjelmassa oli dokumentti: Päiväkotien ongelmat ratkomatta. Esimerkiksi Oulun Lassin päiväkodissa velvoitetaan ottamaan ylimääräisiä lapsia, tällöin ei ajatella lapsen parasta. Miten tämä näkyy tulevaisuudessa, miten näiden isoissa päiväkotiryhmissä kasvaneet lapset kehittyvät nuoruuteen ja aikuisuuteen? Kenellä on näistä asioista vastuu?