" Ihmisen tulee tehdä työtä ja rakastaa"
Freud
Ihmisen tulee olla jollekin jollain tavoin merkityksellinen.
Itselläni työttömät jaksot ovat ollet alkuun suuria kriisejä. En ole enää tarpeellinen. Minun panostani ei tarvita. Niin, en ole ollut kenellekään merkityksellinen. Kuitenkin nämä työttömät jaksot ovat kääntyneet voimavaroiksi, olen saanut oppia jotain uutta, kokea jotain uutta, löytää uusia polkuja elämääni. Esimerkiksi tämä, että opiskelen lähihoitajaksi, on tälläisen uuden kokemisen ja kokeilemisen seurausta. Olen löytänyt elämäni arvoiksi jotain uutta.
Työssäni lähihoitajana tulen kohtaamaan ihmisiä, joiden elämä tuntuu heistä itsestään merkityksettömältä. Ehkä osaan paremmin asettua heidänkin asemaan, kun tiedän ne tunteet, jotka sisällä vellovat, ehkä osaan tukea ihmistä hänen kriisissään. Toivon ainakin sen oppivani. Sinänsä siis onnekasta, ettei elämä ole ollut niin helppoa, niin ruusuilla tanssimista, niin yltäkylläistä - tiedän polkujen pimeääkin puolta.
Mietin myös sitä, kuinka työssäni minun tulee huomioida asiakkaan merkityksellisyys. Ohjaaja, hoitaja voi olla ainut henkilö asiakkaalle, jolle hän voi olla merkityksellinen. On tärkeää huomioida asiakkas niin, että hän tuntee olevansa sen pienen hetken tärkeä - sen hetken, joka ohjaajalla on aikaa. Ja tästähän pääsisimmekin siihen, resurssien niukkuuteen hoitotyössä. Miten ennätetään antaa asiakkaalle hänen oma merkityksensä kiireisessä työssä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti