torstai 5. toukokuuta 2011

6/15 aikatauluttamista, pienuutta ja selkeyttä

Työssäoppimisen jaksolle minulla on kahden opintoviikon verran hyväksilukuja. Olen tehnyt harjoitteluja ja sijaisuuksia juuri tällaisissa kuntoutumisen tukemisen paikoissa - joten koen että näytön kannalta kaksi viikkoa kestävä top-jakso on riittävä. Mutta kirjalliset työt, näyttö- ja kuntoutussuunnitelma tuleva hiukan liian nopeaan tahtiin. Toisaalta, olen aina juuri viimetinka ihminen - yhtä lailla olisin palauttanut näyttösuunnitelmani viimeisenä mahdollisena hetkenä myös pidemmän top-jakson aikana. Jos top-paikan rutiinit ja asiakkaat eivät olisi olleet aiemmin tuttuja, hyvin haastavaa olisi suunnitelmien tekeminen ollut.

Pienuutta tunsin tänään ohjaamisen toimessani - kuinka kauan kestääkään oppia käytännössä ohjaamisen taito! Vuorovaikutustaidot ja tilanteiden lukutaito tulee hiljalleen, kun oppii tuntemaan asiakkaat ja toimimaan yhteistyössä toisten työntekijöiden kanssa. Mielestäni osaan perusohjaamista, mutta niiden toimintojen määritteleminen, jotka kuntouttavat asiakasta - sepäs vaikeaa onkin. Päivittäisessä työssä pitäisi jokaiselle ohjaamiselle tai rajoittamiselle olla jokin peruste - miksi juuri toimin näin. Minun tulisi tietää, mikä edes'auttaa asiakkaan kuntoutumista tai toimintakyvyn ylläpitämistä. Ohjaajani kertoi, että tämä oppiminen tapahtuu käytännön työtä tekemällä, asiakkaiden tuntemisen lisääntyessä. Vuorovaikutustaitoja ja niiden hyödyntämistä kuntoutumisen tukemisessa ei opi koulunpenkillä - sitä, kuinka oma persoonallinen minä tukee kuntoutujan arjen toimintoja.

Pyysin saada ohjata kuntoutussuunnitelman asiakasta kastikkeen teossa. Kerrottiin, ettei hän välttämättä osaa hämmentää kastiketta - mutta yllättävän hyvin hän mielestäni tilanteessa toimi. Vaikka valkosipulinkynnen kuoriminen oli vaikeaa, hän yritti ja osasi pyytää minulta sitten apua. Kastikkeen sekoittaminen ja jälkien siistiminen onnistui hyvin - muistin antaa positiivista palautetta! Yhtä tärkeää mielestäni ohjaamisen rinnalla on havainnointien teko, se kuinka paljon hän tarvitsee apua ja mistä hän suoriutuu itsekseen.Ohjaajat kertoivat, että vasta muuttaneen asiakkaan toimintakykyä tulisi testata esimerkiksi niin, että hänelle antaa monta perättäistä ohjetta tehtävän suorittamiseen. Ohjaajana pitäisi huomioida, kuinka asiakas pystyy käsittelemään tietoa, mikä hänen ymmärtämisen taso on  ja pystyykö hän toimimaan pitkäjänteisesti.

Minusta on haasteellista löytää se tapa ja taso, millä keskustelen lievästi kehitysvammaisten nuorten kanssa. Etten aliarvoi heidän ymmärrystään, mutta tulen myös ymmärretyksi. Normaalisti puhun paljon, nopeastikin - nyt minun pitää harjoittaa selkeän puhumisen taitoa, kuuntelemista ja ymmärtämisen tason tarkistamista. Siinäpä sitä, haastetta ja oppimisen paikkaa kerrakseen. Ehkei oppi tähän päähän vielä tartu tältäosin näiden päivien aikana ... mutta kyllä sentään olen oppinut hieman hidastamaan puhumisen tahtia ja vähintään miettimään selkeitä lauseita ja sanoja.

PS. näyttösuunnitelman ensimmäinen ja toinen versio  palautettu =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti