1/23 sekavuutta, kiirettä ja ergonomiaa

työvuoro klo 13-21 
asettamani tavoitteet:
tutustun tiloihin, tiimiin, päiväohjelmaan ja asiakkaisiin. seuraan työntekemistä, työtapoja.

Sain aloittaa ensimmäisen harjoittelupäivän suoraan toiminnalla. Omalla työpanoksellani olin osittain mukana vahvuudessa, tekemistä siis riitti. Suunnittelemani hiljalleen tutustuminen olikin sekoittavan hektinen alku. Toisaalta, pidän toiminnasta ja tekemisestä - toisaalta haluaisin olla oppijana ja opiskelijana. Ohjaajani oli tänään vapaalla, sujuvasti kuljin toisen työntekijän parina ja osittain itsenäisestikin.

Hoitajat totesivat päivän olevan hektinen - ja sekava kuva päivän päätyttyä jäi minullekin. Yksikössä käytetään paljon sijaisia, asiakkaiden vahvuuksien vaihdellessa hyvinkin nopeaan tahtiin. Tänään iltavuorossa oli sijainen, jonka äidinkieli ei ole suomi. Miten haasteellista on kommunikointi niin hoitajien kuin asiakkaiden välillä? Mielestäni hoitoalalla tulisi hallita yhteinen kieli, väärinymmärrykset voivat kohtalokkaita. Tosin tulevaisuudessa ei suomea äidinkielenään puhuvia potilaita tulee olemaan enemmän, joten toisaalta on hyvä että maahanmuuttaja tms. taustaisia henkilöitä koulutetaan hoitoalalle. Asiassa lienee hyvät ja huonot puolensa.

Olin ajattellut, että ergonomia on hyvinkin tärkeää siirrellessä aikuisia potilaita. Tänään huomasin (ja selässäni tunsin) että kuinka ergonominen työtapa onkaan tärkeää ja haasteellista nostellessa (ei siis siirtäessä) 5 vuotiasta, itseään jäykistävää lasta pyörätuolista lattialle, sängystä pyörätuoliin. Olin unohtanut painopisteen ja lordoosin säilyttämisen -ehkä nyt muistan paremmin.

oppimispäiväkirja

valintoja

Pian on aika tehdä valintoja.
Valita suuntautumisen vaihtoehto opintoihinsa.
Mielenterveys- ja päihdetyötä,
sairaanhoitoa ja huolenpitoa,
vammaistyötä ?
(Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus & vanhustyö on tästä kelkasta tippunut pois jo lähtömetreillä)

Valintaa helpottaa se,
että käytännössä hyvinki eri suuntatumisvaihtoehdon opiskelleet
tekevät työtä samanlaisissa paikoissa.

Oma valintani huojuu MTP:n ja vammaistyön välillä ...
kallistumassa taas takaisin MTP:hen.
Harmittavaa on vain se, että TOP-jaksoja ei ennätetä käydä kuin kaksi,
kuntoutuksen tukemisen jakso on käymättä kokonaan ennen valintojen tekemistä.
Minulle tämä sinällään ei ole ongelma, olenhan tutustunut erilaisiin työpaikkoihin ennen opintoja
 -mutta  entä niille, joille jää käytännön kokemuksesi ainoastaan LANU ja HOHU?

Miksihän valintaprosessia ei voi jättää esimerkiksi viimeisen TOP-jakson puoleenväliin?

Mitkä seikat ovat vaikuttaneet sinun suuntatumisvaihtoehdon valintaan, tulevaisuudessa tai menneisyydessä?

(Hoidon ja huolenpidon TOP- jakso alkaa ensiviikolla,
 sitten alkaa myös päivittymään oppimispäiväkirja ko. jaksolta ....
 ja ehkä jotain avaavaa myös näyttösuunnitelmasta)

hoitaja hoivaa - facebookin farmia?

Sairaalapäiväkirja, merkintöjä ja kuvia suljetulta osastolta avasi minulle hiukan ovea raolleen masentuneen ihmisen ja asiakkaan maailmaan. Sanallista ja kuvallista kerrontaa siitä, miltä masennus tuntuu. Runo Vihannes  sai minut pohtimaan ajankäyttöäni hoitajana. Olenko läsnä, saatavilla. Hoidanko farmin vihanneksia vai hoidanko ihmistä?

Vihannes 

Yökkö viljelee Facebookissa farmia.
Me saamme lääkkeet.
Haluan hoivaa.
Onko minun muututtava vihannekseksi?



SusuPetal: Sairaalapäiväkirja

Masennukseen on monia syitä. Tämä kirja ei kerro niistä. Tämä kirja kertoo, minkälaista on sairastaa masennusta. Mitä masennus tekee ihmiselle. Miltä tuntuu, kun ahdistuskohtaus iskee. Miten säilyy ehjänä, kun mieli on hajoamassa.
Jos sairastat masennusta, tämä kirja on sinulle. Tunnistat ehkä itsesi kirjan sivuilta, et ole yksin. 
Jos haluat ymmärtää mitä masennus tekee ihmiselle, tämä kirja on sinulle. 
Jos lähipiirissäsi on masennusta sairastava ihminen, tämä kirja on sinulle.
Jos kohtaa työssäsi masentuneita ihmisiä, tämä kirja on sinulle.
Jos et tiedä, mitä masennus on, tämä kirja on sinulle.

Vanhusten kaltoinkohtelu

 

VÄKIVALTA JA TERVEYS MAAILMASSA

WHO:n raportti 2005 

LUKU 5.

Vanhusten kaltoinkohtelu

Tämän lähteen löysin tehdessäni tehtävää sosiaaliset ongelmat ja sosiaaliturva-kurssille. Mitä onkaan vanhuksen kaltoinkohtelu laitoksessa: puutteita ruuanvalmistuksessa, hoidon kokonaistarpeen kirjallisessa arvioinnissa, onnettomuudet, makuuhaavat, puutteet hoidon laadussa, vapauden rajoittamista, puutteet taloudenhoidossa, vanhuksen arvokkuuden riistämistä.

Minkälainen hoitaja hoitaa asukasta / potilasta näin?

Minä en tiedä, tiedätkö sinä?

... keikkatyötä, elämyksiä ja kohtaamista.

Kevättä kohden mennään,
tänään aloitimme kevätlukukauden.

Rentouttava loma takana,
sopivasti olemista ja nollaamista,
sekä muutama työkeikauspäivä.

Hienoa huomata, että olen jo oppinut jotain syksyn aikana
-ikäänkuin hieman ammatillisempi ote työhön. Ehkä enemmän ymmärtämystä ohjaamisesta ja hoitamisesta. Ehkä hiukan kriittistäkin havainnointia.

Keikkatöillä on tietenkin omat vaaransa, etteivät vie mennessään.
Ryhmässämme on niitäkin, jotka ovat aiemmissa opinnoissaan tehneet sijaisuuksia,
ja jääneet töihin epäpätevänä. Opintojen eteneminen näin viivästyy ja pahimmillaan katkeaa - ja mahdollisuutta vakituiseen työsuhteeseen ei ole.

....

Vietin mukavan uudenvuodenvaihteen töissä. Raketit ammuttiin klo 18. Tanssimme yksikön käytävillä, pyörätuolia pyöritellen, nautimme limsat ja popcornit musiikin pauhatessa - kunnon juhlameininkiä ja aitoa iloa pienistä asioista - ilman päihteitä. (jos rauhoittavaa lääkitystä ei lasketa)

Kuinka tärkeää on ohjaajana antaa asukkaille hyviä hetkiä, elämyksiä. Ihmisille, jotka viettävät pääasiallisesti aikansa niiden ankeiden seinien sisäpuolella. Ihmisille, joilla ei välttämättä käy yhtään vierasta. Ihmisille, jotka ovat sairaita tai jollain mittapuulla mitattuna vajaita - mutta kuitenkin tuntevia ihmisiä. Ihan niinkuin sinä ja minä. Yhtä arvokkaita. 


....

Empatiaa voi oppia. Niin meille opetettiin. (voin toistaa itsenäni, kirjoittaa samasta asiasta toistamiseen - mutta tämä on ollut tärkeimpiä sisäistämiäni asioita opinnoissani)

Syrjäytyneen ihmisen kohtaamisessa, hoitamisessa ajatus siitä, että hän voisi olla joku läheinen tai kenties minä itse - miten haluaisin silloin hoidettavan ja kohdattavan? Tämän ajatuksen eteen opettaja minut toi, ja se on avannut ymmärrystä empatiaan. Kuinka kaikki ei välttämättä ole meidän käsissä; tukiverkkojen, työn tai taloudellisen turvan hävitessä - kenen mielenterveys sen kestää? Hoidettavana oleva syrjäytynyt ihminen voi olla olosuhteiden ja epäonnekkaiden tapahtumien uhri. Hänellä on yhtälailla oikeus hoitoon ja huolenpitoon.

Jos tämän itselleni hoitajana sisäistän, toimin sen mukaan
 -olen oppinut paljon.