näyttökeskustelu

Näyttökeskustelu on ohi, ja sehän oli ihan leppoisa tilaisuus. Mielestäni omaa osuuttani helpotti hyvin tehty näyttösuunnitelma, teorian tiivistäminen ja käytännön toteuttamisen kirjallinen esittäminen. Tämä toinen näyttösuunitelma tuntui huomattavasti helpommalta tehdä, olihan se ennestään jo tehty ja toisaalta hoitamisen ja huolenpidon kriteerit tuntuivat olevan lähempänä käytäntöä kuin kasvun tukemisen näytössä

Uskon että tämän jakson tärkein opetus minulle on tässä:

Työssäoppimisen jaksolla hoidin työparina naista, joka on täysin autettava. Hänen omahoitajana on hänen oma puolisonsa.  Iltatoimina teimme hänelle vuoteeseen lappupesut sekä vaihdoimme yövaatteet. Huomioin asiakkaalla selässä olevan useita poikittaisia tummentuneita jälkiä. Hänen jalassaan oli myös laastarilla peitetty pyöreän mallinen märkivä haava. Mainitsin jäljistä työparille, ja hän kertoi että edellisellä hoitojaksolla nämä selässä olevat jäljet olivat aukinaiset sekä hänen jalassaan oli tuolloin selittämättömän näköinen haava. Kysyin hänen mielipidettään siitä voisivatko ne olla pahoinpitelystä johtuvia, mutta keskustelumme keskeytyi jostain syystä ja jäin pidemmälle vapaalle. Keskustelin asiasta ryhmänohjaajamme kanssa ja hän neuvoi minua mainitsemaan asiasta omalle ohjaajalleni työpaikalla palattuani harjoitteluun. Mainitsin ohjaajalleni asiasta, ja hän kertoi itsekin aiemmin miettineensä, voisiko jäljet johtua pahoinpitelystä. Ohjaajani mielestä oli hyvä että otin asian esille, koska asia on unohtunut häneltä.

Ko. asiakas oli seuraavalla hoitojaksollaan kertonut, että hänen miehensä pahoinpitelee häntä eikä hän halua mennä kotia. En tiedä, oliko hoitajat kysyneet asiasta vai oliko asiakas kertonut siitä oma-aloitteisesti. Asiakas jäi tähän tilapäiseen hoitopaikkaan odottamaan itselleen hoitopaikkaa, kotiin hän ei enää mennyt. Minua järkyttää tässä asiassa puolustuskyvyttömän ihmisen kaltoinkohtelu - ihmisen, joka ei pysty ajoittain puhumaan, eikä millään tavoin puolustautumaan.

Kuinka siis tärkeää on tehdä havaintoja, keskustella niistä hoitajien kanssa. Havainnoida asiakkaan / potilaan kuntoa, hänen ihoaan.  Mietin itse, mitä olisin yksin osannut tehdä tällaisessa tilanteessa, mutta juuri siksi onkin tärkeää tuoda asioita esille tiimissä. Samojen ajatusten kanssa voi olla yksin useampikin hoitaja - jonkun on vain oltava ensimmäinen joka sanoo asian ääneen.

Jos en mitään muuta olisi työssä oppinut, niin tässä on jo riittävästi.