Arvoja

Mitkä ovat opiskeluni tavoitteet? Ehkä se konkreettinen päämäärä on lähihoitajan tutkinto. Mutta mielestäni siihen sisältyy myös muita arvoja. Onhan toki tärkeää omata ammatti, joka ei ole niin suhdanneherkkä, mutta mielestäni ammatilla pitää olla muitakin arvoja. Omalta kohdaltani ajattelen, että se arvo minulla työntekijänä kaupallisella alalla oli/on, on enemmän mitattavissa rahassa - lähihoitajan työn arvoon liittyy tietenkin myös tuloksellisuuden ja taloudellisuuden mittareita, mutta näen työssä myös pehmeämpiä, inhimillisempiä arvoja. Tiedän, tiedän lähihoitajan työn raadollisuuden. Mutta, tiedän myös kaupallisen puolen kylmyyden ja kovuuden. Näen myös, että voin tulevaisuudessa kenties yhdistää osaamiseni alueita keskenään - ja ehkä siitä "kaupallisesta kovuudestakin" voi olla hyötyä "pehmeiden arvojen hoitamisessa".

.....

16.8. luento : Temperamentti

Meidän tehtävä aikuisena on mukauttaa toimintaamme lapsen lähtökohdista,
suhteuttaa omaa toimintaamme lapsen temperamentin mukaan. Me olemme aikuisia; vanhempina ja lapsen hoitajina meidän tulee osata ohjata lasta ja säädellä oman temperamenttimme sopiville "taajuuksille" toimiessamme lapsen kanssa.

Äidin ja lapsen temperamentin erilaisuus voi aiheuttaa kitkaa kasvatustilanteissa. Saman perheen lapsetkin ovat erilaisia temperamentiltaan, ne kasvatuksen tavat jotka toimi toiselle eivät toimikaan toiselle. Entäs päivähoidossa, kuinka siellä on mahdollisuuksia ottaa huomion lasten temperamentit - kuinka siellä riittää siihen aikaa? Ehkä tähän saan vastauksia työssä oppimisen jaksollani, näen miten arki sujuu, mihin kaikkeen on aikaa ja mitä jää mahdollisessa kiireessä huomioimatta.

Temperamentin piirteistä arvostamme korkeaa aktiivisuutta, sopeutuvuutta, intensiivisyyttä, lähestymistä. Matalalla olevat piirteet eivät ole arvostettuja, rauhallisuus, harkittu toiminta, vetäytyminen - kuitenkaan esimerkiksi vetäytyvä ihminen ei ole passiivinen tai aloitekyvytön. Erilaisissa töissä tarvitaan erilaisia ominaisuuksia. Itse pidän itseäni liian sosiaalisena, ja arvostaisin sitä jos osaisin olla rauhallisempi ja harkitsevampi. Toki elämä on opettanut suodattamaan omia temperamentin ääripiirteitä, mutta joiltain osin se on hyvin vaikeaa. Keskustelin ruokajonossa asiasta koulutoverini kanssa, ja hän lohdutti minua: " puheliaisuus (liika) on vain yksi osa sosiaalisuutta" - joten ehkä voin hyödyntää niitä muita ominaisuuksiani työssäni, ja yrittää selvitä tämän liiallisen puhumiseni kanssa.

" Huono keskittymiskyky on siis kääntöpuoleltaan hyvää havainnointikykyä"

Myös aviopuolisoiden temperamenttien erilaisuus nousi mieleeni luennolla. Kuinka olenkaan naimisissa niin erilaisen temperamentin kanssa - vai löytyykö pariskuntia, joilla on samanlaiset temperamentit ? Ainakin keskusteluissa opiskelutovereiden kanssa teimme yhteneväisiä huomioita siitä, että erilaisuus on ollut kiinnostava tekijä avio/avopuolison valinnassa. Onneksi suhteessa kivi toistansa hioo, ehkä sitten vanhana osaamme jo hyväksyä toisen erilaisuuden ja piirteemme ovat pehmentyneet.

13.8. luento : Merkityksellisyys

" Ihmisen tulee tehdä työtä ja rakastaa"
Freud

Ihmisen tulee olla jollekin jollain tavoin merkityksellinen.

Itselläni työttömät jaksot ovat ollet alkuun suuria kriisejä. En ole enää tarpeellinen. Minun panostani ei tarvita. Niin, en ole ollut kenellekään merkityksellinen. Kuitenkin nämä työttömät jaksot ovat kääntyneet voimavaroiksi, olen saanut oppia jotain uutta, kokea jotain uutta, löytää uusia polkuja elämääni. Esimerkiksi tämä, että opiskelen lähihoitajaksi, on tälläisen uuden kokemisen ja kokeilemisen seurausta. Olen löytänyt elämäni arvoiksi jotain uutta.

Työssäni lähihoitajana tulen kohtaamaan ihmisiä, joiden elämä tuntuu heistä itsestään merkityksettömältä. Ehkä osaan paremmin asettua heidänkin asemaan, kun tiedän ne tunteet, jotka sisällä vellovat, ehkä osaan tukea ihmistä hänen kriisissään. Toivon ainakin sen oppivani. Sinänsä siis onnekasta, ettei elämä ole ollut niin helppoa, niin ruusuilla tanssimista, niin yltäkylläistä - tiedän polkujen pimeääkin puolta.

Mietin myös sitä, kuinka työssäni minun tulee huomioida asiakkaan merkityksellisyys. Ohjaaja, hoitaja voi olla ainut henkilö asiakkaalle, jolle hän voi olla merkityksellinen. On tärkeää huomioida asiakkas niin, että hän tuntee olevansa sen pienen hetken tärkeä - sen hetken, joka ohjaajalla on aikaa. Ja tästähän pääsisimmekin siihen, resurssien niukkuuteen hoitotyössä. Miten ennätetään antaa asiakkaalle hänen oma merkityksensä kiireisessä työssä?